pidätteli niitä kyyneliä kenties vuosikymmeniä ne kyyneleet jäivät tulematta sillon kun oli niiden vuoro nyt ne vierivät poskilla tahtovat tarrautua poskiin eivät pyörikkään niinkuin olisi odottanut vaan kutistuvatkin matkan aikana puoleen ja kun on aika pudota leuasta rintakehään aika kuluu hitaammin kuin milloinkaan aika lähes pysähtyy kunnes rintakehään putoaa viilentynyt muuttumaton kyynel joka onkin muuttunut sen tuntee nyt se tuntuu tuossa rinnalla aivan toisenlaiselta silloin tulee se tunne käden tulevan selkää vasten se liikkuu kylkeen ja sieltä vatsan kautta lämpimänä toiselle puolelle ja kääntää kasvot kohti se ottaa ihon iholle se saa kyyneleen lämpenemään uudelleen ja pyyhkii sen pois mutta kyyneleeseen pakkautunut tunne ei siirry sitä ei enää ole tunne on kadonnut ja tilalle tullut tyhjyys täyttyy tai jää tyhjäksi se riippuu lämpimän kädestä siitä mihin käsi liikkuu ja miten tietää että se voi olla väärä tai oikea tapa tietää että niin on tai ei vaikuttaa siellä ja täällä kun sitä kyyneltä ei tule tunteen kanssa on umpikuja edessä passiivissa kun kirjoittaa tuon kaiken tulee paljon selittämätöntä